Näköongelmista

Likinäkö
Likinäköinen näkee hyvin lähietäisyydelle, mutta kauas katsominen tuottaa ongelmia. Likinäköisyys on usein perinnöllistä. Jos silmä on muodoltaan hieman liian soikea, valon taittumispiste on verkkokalvon edessä. Miinuslaseilla valonsäteitä levitetään siten, että kuva tarkentuu verkkokalvolle. Likinäköinen näkee usein lähietäisyydelle erittäin hyvin ilman silmälaseja.

Kaukonäkö
Kaukonäköinen näkee huonosti lähietäisyydelle. Keskivoimakkaan tai voimakkaan kaukonäköisyyden oireita voivat olla väsymys, päänsärky ja epätarkka lähinäkö. Kaukonäköinen silmä on hieman liian lyhyt , joillon kuva muodostuu verkkokalvon sijasta sen taakse aiheuttaen näön epätarkkuutta lähelle katsottaessa. Kaukonäköisyys on vastakohta likinäköisyydelle ja korjautuu pluslaseilla, jotka kokoavat valonsäteitä suurennuslasin tavoin.

Hajataitto Hajataittoisuus eli astigmatismi johtuu yleensä siitä, että silmän sarveiskalvo ei ole tasaisesti kaareva. Hajataittoisuutta voi esiintyä myös vamman tai leikkaushoidon seurauksena. Astigmatismi voidaan korjata niin kutsutuilla toorisilla linsseillä, laseilla joissa on sylinterihionta.

Ikänäkö
silmän oma linssi on nuorena elastinen ja sopeutuu hyvin niin lähelle kuin kauas katsomiseen. Monet huomaavat kuitenkin 40-45 vuotta täytettyään, että 'kädet eivät enää riitä'. Silmän kyky sopeutua lähietäisyydelle katsomiseen on heikentynyt, ja ongelman korjaamiseksi tarvitaan lukulasit.

Tavallisimmat silmäsairaudet:

Silmäpohjan ikärappeuma (makuladegeneraatio)
Silmäpohja on se verkkokalvon alue, joka vastaa tarkasta näöstä. Ikääntymisen myötä silmäpohjassa voi tapahtua muutoksia, jotka aiheuttavat näkökyvyn huononemisen. Silmäpohjan ikärappeumalla on kaksi muotoa: kuiva ja kostea. Näistä yleisempi on kuiva muoto, jossa silmäpohjan solut vähä vähältä tuhoutuvat. Kostea ikärappeuma aiheutuu siitä, että verkkokalvon alle muodostuu uusia verisuonia, joista vuotaa verta ja nestettä silmäpohjan alle. Sairaus ei johda sokeutumiseen. Ikärappeutumasta kärsivä voi edelleen viettää aktiivista elämää, etenkin jos näkö on heikentynyt ainoastaan toisesta silmästä. Silmäpohjan muutokset ilmenevät tavallisesti 65 ikävuoden jälkeen ja niiden eteneminen nopeutuu iän karttuessa.

Kuivan ikärappeuman tavallisin oire on näöntarkkuuden hidas, asteittainen heikkeneminen. Lukeminen on hankalaa ilman riittävän voimakasta valoa ja yksittäisiä kirjaimia tai osia niistä häviää näkökentästä. Tämä on ikärappeuman tavallisin muoto eikä sitä voi parantaa. Kostea ikärappeuma ilmenee tavallisesti erilaisina näköhäiriöinä sekä näön nopeana heikkenemisenä. Tavalliset esineet ja asiat saattavat näyttää käyriltä tai vääristyneiltä. Tämä ikärappeuman muoto aiheuttaa vakavampia oireita, mutta sitä voidaan nykyään useissa tapauksissa hoitaa lääkkeillä.

Harmaakaihi
Harmaakaihiksi kutsutaan silmän linssin samenemisen aiheuttamaa näöntarkkuuden heikkenemistä. Samenemisen seurauksena valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu. Harmaakaihin yleisin syy on ikääntyminen ja siitä kärsivät tyypillisesti vanhukset. Sairauden oireita ovat näön hidas heikkeneminen ja silmien lisääntynyt valoherkkyys. Harmaakaihi leikataan paikallispuudutuksessa ja se on Suomessa yleisin silmäleikkaustyyppi. Toimenpiteessä samentuneen mykiön tilalle asetetaan akryylilinssi. Leikkaushoidon tulokset ovat useimmiten erittäin hyvät.

Glaukooma
Glaukooma eli silmänpainetauti (vanha nimitys viherkaihi)) voi olla krooninen tai akuutti. Molemmat muodot ovat vakavia silmäsairauksia, jotka verkkokalvon vahingoittumisen seurauksena aiheuttavat näköhermovaurion. Glaukooma voi johtaa näön heikkenemiseen ja pahimmassa tapauksessa, mikäli sairautta ei hoideta, sokeutumiseen. Sairauden aiheuttajaa ei täysin tunneta, mutta sekä krooniselle että akuutille sairauden muodolle on yhteistä, että verenkierto näköhermossa huononee. Syynä on usein liian korkea silmänpaine. Paineen nousu johtuu siitä, että kammioneste, joka kuljettaa silmään ravinneaineita ja vie sieltä pois kuona-aineita, ei virtaa ulos niin kuin sen pitäisi. Glaukooman aiheuttamat vauriot ovat palautumattomia. Sen takia hoitoon on syytä hankkiutua viivyttelemättä. Glaukooman riski kasvaa iän myötä. Sairaus voi myös olla perinnöllinen. Jos tiedät että suvussasi esiintyy glaukoomaa, on erittäin tärkeää että noin 60 vuoden iässä menet perusteelliseen silmätutkimukseen.